Sisu pyörii entisen sotilaan ympärillä, joka löytää kultaa Lapista, mutta menettää sen natsisotilaille. He eivät kuitenkaan tiedä hänen kaliiperistaan taistelijana ja maksavat hinnan, kun hän menee heitä vastaan yhden miehen armeijana. Hänellä on koko maailman päättäväisyys kukistaa hallinto yksi kerrallaan, vaikka se tarkoittaisi kuolemaa prosessin aikana. Suomen- ja englanninkielinen toiminta oli elokuva ohjaa Jalmari Helander, joka esittelee mestarillisesti entisen kommandon voimaa ja voimaa. Jos ihastuit tähän mukaansatempaavaan elokuvaan ja haluat tietää totuuden sen tarinan takana, meillä on sinulle varaa!
'Sisu' perustuu osittain tosielämän tapahtumiin ja keskittyy ympäriinsä Lapin sota , joka tapahtui vuonna 1944. Sota käytiin Suomen ja natsi-Saksan välillä; se alkoi syyskuussa 1944 ja päättyi huhtikuussa 1945. Sodan jälkeen Saksa vetäytyi Suomesta, ja nämä tapahtumat inspiroivat Jalmari Helanderin sulautumaan yhteen ja kirjoittamaan fiktiivisen tarinan, jonka tapahtumapaikkana oli Lapin sota. Sota on merkittävä ja ylpeä tapahtuma maassa Suomen historiasta , ja sitä taisteltiin maan pohjoisimmassa osassa.
Suomen armeija taisteli tuolloin kahdella rintamalla Neuvostoliittoa ja saksalaisia vastaan. Aluksi Saksa ja Suomi päättivät olla osallistumatta, koska jälkimmäinen taisteli Neuvostoliittoa vastaan. Heti kun vuorovesi oli kuitenkin Saksaa vastaan, Suomi päätti kuitenkin lähteä rauhanomaiselle tielle Neuvostoliiton kanssa. Tämä liike ei sopinut saksalaisille joukoille, ja he aloittivat yllätyshyökkäyksen Suomea vastaan valtaakseen Lapin. Suomen armeija pystyi kuitenkin vetämään heidät ulos väkisin, ja heidän vihollistensa joutui kostamaan heidän hupenevien tarvikkeidensa vuoksi.
Sodan lopussa saksalaiset vetäytyivät rajan yli Norjaan. Vuonna an haastatella , kun Jalmarilta kysyttiin tarinan alkuperästä ja siitä, tuliko hahmo tai konsepti ensin, hän sanoi: ”Muistan, että minulla oli kaksi kuvaa päässäni, kun idea napsahti muutama vuosi sitten. Molemmat kuvat ovat edelleen elokuvassa. Yksi heistä oli mies, joka löysi kultaa tästä kuopasta, ja toinen oli mies, joka oli hevosen selässä tankkia päin keskellä ei mitään. Aloitin sieltä.'
Jalmari myönsi myös vitsillä, ettei ole tehnyt tykistöä ja aseita koskevaa tutkimusta, koska elokuvan ei ole tarkoitus olla dokumentti. Hän kertoi avoimesti luovasta vapaudesta, joka hänellä oli toisen maailmansodan tarinan ansiosta, minkä ansiosta hän pystyi integroimaan elokuvaan eeppisiä roistoja, pukuja, vanhoja ajoneuvoja ja aseita. Jalmari puhui myös prosessistaan ja siitä, kuinka ideat virraavat häneen, kun hän kävelee eikä varsinaisesti istu kirjoittamaan. Hän uskoo, että joka ikinen päivä kannettavan tietokoneen edessä lonkkaaminen ei ole yhtä tuottavaa kuin kirjoittaja, ja uusien ideoiden hankkimiseksi tarvitaan muuta toimintaa.
Hän keksi käsikirjoituksen pandemian aikana, kun maailma oli sulkutilassa. Lisäksi hän on tyytyväinen elokuvaan ja uskoo, että se toi häneen positiivisen muutoksen ja lisäsi hänen sisäistä tietoisuuttaan. Jalmari keskusteli myös teknisistä näkökohdista, kuten siitä, kuinka hän sisällytti sotapanssarivaunut elokuvaan. Hän sanoi: 'Oli vaikea saada panssarivaunua minne tarvitsimme, koska ammuimme niin kaukana pohjoisessa. Se on kaukana täältä. Joten tankin saaminen oli kallista ja aikaa vievää ja kaikkea muuta. Mutta säiliö toimi täydellisesti, eikä minulla koskaan ollut ongelmia tankkien, autojen tai moottoripyörien kanssa.
Tämän lisäksi elokuvantekijä jakoi kokemuksensa työskentelystä arvaamattomissa sääolosuhteissa ja mukaan lukien sotilasvarusteet. Yhteenvetona voidaan todeta, että 'Sisu' on hyvin muotoiltu ja viihdyttävä elokuvateos, joka tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman historiallisiin tapahtumiin fiktiolla lisättynä. Se vangitsee suomalaisten sitkeyttä ja päättäväisyyttä ja tekee siitä mukaansatempaavan ja ajatuksia herättävän kokemuksen.