Xavier Gensin ohjaamassa 'Under Paris' -elokuvassa tarina seuraa kahta ilmasto aktivisteja, jotka yrittävät välttää katastrofi kun massiivinen nainen Hai alkaa metsästää Pariisin Seine-joella päivää ennen triathlon-kilpailua. Päähenkilö Sophia on ympäristönsuojelija, joka menetti koko miehistönsä hain hyökkäyksen vuoksi, kun taas Mika on aktivisti, joka johtaa SOS, Save Our Seas -ohjelmaa. Kun aika estää hain, Lilithin, aiheuttamasta tuhoa loppuu, pariskunta haluaa epätoivoisesti pelastaa tilanteen ja suojella tahattomia pariisilaisia, jotka ovat aikeissa uida vesissä.
Siten elokuva paljastaa katsojat ympäristön pilaantumisen ja saastumisen seurauksille ekologisen kauhukertomuksen kautta. Sophia, Mika ja SOS-ohjelmat ovat keskeisiä vaikuttajia samoihin teemoihin, ja niistä tulee kasvot keskustelulle veden saastumisesta ja sen seurauksista. Sellaisenaan heidän tarinansa herättävät kysymyksen: kuinka juurtuneita hahmot ovat todellisuudessa?
Sophia ja Mika eivät ole todellisia ilmastoaktivisteja tai ympäristönsuojelijoita. 'Under Paris' fiktioi nämä hahmot keskittyäkseen kertomuksen yksinomaan hain kauhun ympäristönäkökohtiin. Tarina varustaa haiden ikonografian ja kulttuurisen käsityksen metaforana ympäristön saastumisen mahdollisista haitallisista seurauksista. Siksi Sophian ja Mikan läsnäolo tarinassa keskustelun asiantuntijoina pysyy tärkeänä tarinan juonen etenemisessä. Lisäksi niiden sisällyttäminen antaa tilaa luonnollisille selityksille käytännön tapauksille, kuten Lilithin käyttäytymismallille sen siirtyessä avomeristä ja valtameristä pieneen tukkeutuneeseen jokiväylään Pariisin kaupungissa. Samasta syystä sekä naisten yhteys ilmastoon että ympäristöön antaa heille ainutlaatuisen näkemyksen, joka määrittelee heidän roolinsa.
On myös tärkeää huomata, että kerronta asettaa kaksi ympäristönsuojelijaa hiljaiseen vastakohtaan paikallisten viranomaisten kanssa. Poliisipäällikkö ja pormestari haluavat lakaista asian maton alle huomaamattomasti tai olla ottamatta sitä vakavasti. Sophia ja Mika ymmärtävät kuitenkin hyvin tällaisen tilanteen vakavuuden, koska he ovat omistaneet sille koko elämänsä. Vaikka kuvitteelliset ilmastoaktivistit eivät ehkä olekaan todellisia, heidän hahmoihinsa löytyy viittauksia tosielämän ilmastoaktivisteilta, kuten Liz Parkinson. Sukeltaja, ympäristönsuojelija ja haiden suojelija on aivan yhtä omistautunut merellisen elämän, erityisesti haiden, suojelemiseen edistämistoimiensa ja erilaisten ympäristöhankkeidensa kautta.
Vaikka ympäristönsuojelijat saattavat olla fiktiivinen alkuperä, heidän ponnistelunsa ja työnsä heijastuvat todellisuudessa Lizin kaltaisten ihmisten kautta, jotka ovat päättäneet suojella merta ilmaston lämpenemiseltä ja jotka ovat kiinnostuneita haista jo hyvin nuoresta iästä lähtien. Iso-Britannian sukeltaja, joka varttui Etelä-Afrikassa ja muutti sitten Amerikkaan tehdäkseen sukeltajauraa, järjestää Save the Sharks- ja Save the Seas -kampanjoita lisätäkseen tietoisuutta haiden suojelusta opettamalla lapsille uimaan. Nämä monet tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Sophian ja Mikan syntymiseen Pariisin alla. Koska hahmoon ja tosielämän yksilöön ei kuitenkaan voida vetää mitään konkreettisia siteitä, he jäävät fiktiivisinä hahmoina ekologiseen kauhutarinaan.
Save Our Seas -organisaatio on samanlainen kuin Pariisin alla kuvatut ympäristönsuojelijat, fiktiivinen elementti tarinassa. Vaikka Save Our Seas on varsinainen vuonna 2003 perustettu valtamerten suojelusäätiö, elokuvassa kuvattu poikkeaa rajusti tosielämän organisaatiosta. Kun Mika toivottaa Sophian tervetulleeksi ruudun SOS-saleihin, operaatiolla on vaativa maanalainen luonne. Heidän pääkonttorinsa Pariisissa on täynnä useita valtamerten suojelejia, jotka työskentelevät hieman nuhjuisessa rakennuksessa rennossa olosuhteissa. Tällainen kuvaus sopii yhteen elokuvan kuvauksen kanssa ilmastoaktivisteista, jotka ovat jatkuvasti perässä paikallis- ja hallitusviranomaisia vastaan.
Vaikka todellisuudessa on samanlainen jännitys, Save Our Seas -säätiö antaa paljon erilaisen kuvan. Tosielämän perusta on ollut olemassa paljon kauemmin kuin tarinassa kuvattu. Ne perustettiin vuonna 2003 Genevessä, Sveitsissä, ja ne keskittyvät kaiken valtameren elämän suojelemiseen. Silti, kuten heidän 'Under Paris' -vastineensa, he ovat myös erikoistuneet hain elämän suojelemiseen, koska ihmisen toiminta vaarantaa sen. Säätiö edistää päämääräänsä ja tavoitettaan turvallisemman ja puhtaamman valtameren puolesta neljän toimintaperiaatteen avulla: tutkimus, koulutus, tietoisuus ja luonnonsuojelu. He ovat tärkeä sidosryhmä eloonjääminen valtamerten elämästä, ja niiden yleinen panos tutkimukseen on johtanut 150 mereen perustuvan hankkeen taloudelliseen tukemiseen ympäri maailmaa.
Näin ollen 'Under Paris' -elokuvassa esitetyn maanalaisen SOS-toiminnan ja tosielämän perustan välinen ero tulee ilmeiseksi. Edellisellä ei ole mitään vaikutusta todellisen SOS:n hienostuneisuuteen ja ulottuvuuteen, vaikka heidän motivaationsa, lähestymistapansa ja työskentelytapansa saattavat yhtyä kohdissa. Lisäksi Save Our Seas -nimeä käytettiin myös vuonna 2018 annetussa laissa. Save Our Seas Act 2.0 keskittyy meren elämän suojelemiseen priorisoimalla toimia, joilla estetään roskien ja muovijätteiden pumppautuminen valtameriin. Tästä johtuen Mikan johtama SOS-organisaatio säilyttää relevanssin useiden tosielämän lähteiden kannalta. Katastrofielokuvan sopimusten täyttyessä näytöllä näkyvä SOS-esitys 'Pariisin alla' kuitenkin poikkeaa todellisesta organisaatiosta, mikä tekee siitä fiktiivisen.