Otettu: Liam Neeson -elokuva on saanut inspiraationsa tositarinoista kidnappauksista
Pierre Morelin ohjaaja 'Taken' viihdytti yleisöä ympäri maailmaa, kun se julkaistiin vuonna 2008 perusteltuna ja karkeana kostotrillerinä räjähtävinä toimintajaksoina ja Liam Neesonin uraa määrittävänä esityksenä. Elokuva alkaa kuluneesta Bryan Millsistä (Neeson), joka asuu pienessä asunnossa, työskentelee turvavalvojana ja kamppailee yhteydenpidosta tyttäreensä Kimiin. Kim asuu äitinsä ja varakkaan isäpuolensa kanssa, joka ylittää Bryanin yritykset tehdä häneen vaikutuksen.
Kuitenkin, kun hänen matkansa Ranskaan menee pahasti pieleen ja huipentuu hänen sieppaukseensa albanialaisen jengin käsissä, Bryanin kätketyn menneisyyden taidot otetaan jälleen käyttöön. Jonkun rakkaansa siepattu vieraassa maassa ja heitetty maahan seksikauppa on yksi pahimmista peloista, mitä voi olla. Ja kun kuulee tällaisista tarinoista uutisissa, on pakko kysyä, perustuuko 'Taken'in sieppausjuoni tositarinaan vai tositapahtumien inspiroima?
Takenin tarina on kuvitteellinen, mutta juurtunut todellisuuteen
'Taken' ei perustu tositarinaan, vaan sitä ohjaa Robert Kamenin ja Luc Bessonin ikonisen duon alkuperäinen käsikirjoitus. Vaikka he eivät luoneet 'Taken' -juontaa yhdelläkään todellisella tapauksella, he saivat inspiraationsa uutisista Keski- ja Itä-Euroopan naisten sieppauksista ja seksikaupasta. Haastattelussa Kamen paljasti, että Luc Besson välitti hänelle tarinan miehestä, joka huutokaupaa naisia linnassa Belgiassa. Kiinnostuneina he syventyivät tällaisiin raportteihin ja löysivät albanialaisen jengin omituiset sieppauskäytännöt.
Rautaesiripun putoamisen jälkeen ihmiskauppiaat menivät pieniin Itä-Euroopan kaupunkeihin ja värväsivät naisia kauppaan. Albanialainen jengi sen sijaan kidnappasi yksinäisiä matkustavia ja reppureppuja matkustavia naisia säästääkseen rekrytointi- ja kuljetuskustannuksissa. He eivät kuitenkaan ymmärtäneet, että heidän perheensä tulisi etsimään heitä. Ja he tekivät, kirjoittaen katastrofin toiminnalleen. Yhdistämällä nämä kaksi tosielämän tarinaa, kirjoittajat kehittivät hienostuneen rodun albanialaisia sieppaajia ja varakkaita maanalaisia huutokaupanpitäjiä toimimaan vastustajina elokuvaansa. Sellaisia, jotka tosielämän kollegojensa tavoin päättävät lähteä perässä väärää saalista.
Balkanin kansakunta, jolla on jo ennestään huono maine järjestäytyneen rikollisuuden suhteen, kärsi valtavasta PR-takaumasta 'Taken'-julkaisun jälkeen. Albanian hallitus julkaisi vastauksena matkailumainoksen, jossa osoitettiin suoraan Liam Neeson. Mainos alkaa lempeällä syytöksellä Neesonin roolista albaanien pahamaineisen maineen luomisessa ja kehottaa häntä tulemaan Albaniaan ja sen luonnon kauneuden 'viemään' hänet pois. Mainos sai ristiriitaisia vastauksia; vaikka jotkut arvostivat sen luovuutta, monien mielestä se kiinnitti huomion sen kansan todellisuuteen, jonka se halusi peitellä.
Elokuva inspiroi lisää draamaa, kun mies väittäen olla armeijan erikoisjoukkojen eläkkeellä oleva eversti väitti, että sen tarina perustui hänen elämäänsä. William G. Hillar Millersvillestä oli itse julistautunut terrorismin vastainen asiantuntija, joka neuvoi ulkomaisia sotilasjärjestöjä. Hän vastusti ihmiskauppaa usein ja väitti lisäksi, että hänen ainoa tyttärensä kidnapattiin ja hänestä tuli kohtalokas seksikaupan uhri. Hän syytti Takenin takana olevia elokuvantekijöitä hänen elämätarinansa kaappaamisesta heidän elokuvaansa varten.
FBI:n suorittaman tutkimuksen jälkeen kaikki Hillarin väitteet todettiin kuitenkin väärennöksiksi, ja hän oli itse asiassa toiminut tutkaoperaattorina rannikkovartioston reservissä. Ihan mielettömästi, hän oli päässyt eroon siitä vuosia ja jopa palkannut hänet Salt Lake Cityn ja Chicagon FBI:n osastoon tuhansia dollareita koulutuksen järjestämiseen. Hillaria syytettiin verkkopetoksesta sen jälkeen, kun hän oli myöntänyt syyllisyytensä, ja hän palautti järjestöiltä veloittamia opetusmaksuja 171 000 dollaria, ja suurempi summa hänen tuloistaan ja sijoituksistaan jäi huomiotta.